
Kurjenpolvet eivät notkahtele pienestä. Tämä kaunokainen ei turhaan ole puutarhojen suosikki: helppohoitoinen, kaunis ja monikäyttöinen kasvi, joka tuo eloa moneen istutukseen. Mutta tiedätkö, mikä lajike sopii parhaiten juuri sinun pihaasi?
Kauniit ja kestävät kurjenpolvet pitävät pintansa puutarhojen kestosuosikkina. Runsas ja pitkään kestävä kukinta, tuuhea kasvusto, helppohoitoisuus sekä erinomainen kestävyys kuuluvat kurjenpolvien parhaisiin puoliin. Monikäyttöisinä perennoina ne taipuvat maanpeitteiksi, kivikkoihin ja penkkien reunoille, muureille ja korkeammat lajikkeet myös ryhmäkasveiksi perennapenkkeihin. Lisäksi ne viihtyvät mainiosti puiden juurella. Kevyet, pitkään kukkivat lajikkeet näyttävät upeilta myös parvekealustoissa ja ruukkuistutuksissa.
Peittokurjenpolvi on yksi parhaista peittoperennoista
Jos pihamaalle kaipaillaan kestävää ja helppohoitoista maanpeittoperennaa, kannattaa ehdottomasti kokeilla peittokurjenpolvia. Sen tiivis, maamyötäinen ja liuskainen lehdistö leviää tehokkaasti rönsyillä ja tuoksuu miellyttävästi kosketettaessa. Monet lajikkeet saavat syksyisin upean oranssinpunaisen ruskanvärin. Kukat nousevat kauniisti lehdistön ylle siroina terttuina – esimerkiksi valkokukkainen St. Ola saa vanhetessaan hennon vaaleanpunaisen sävyn, kun taas uutuus Intense ilahduttaa räikeän pinkeillä kukkatertuillaan.
Peittokurjenpolvet sopivat erinomaisesti muurien reunoille, rinteisiin, kivikoihin, pensaiden alustoille sekä koristamaan aurinkoisten perennapenkien reunustoja. Peittokurjenpolvet leviävät usein hillitymmin kuin tuoksukurjenpolvi.
Reunuksiin matalat, taustalle kookkaammat
Matalat lajikkeet sopivat kauniisti istutusalueiden etualalle ja penkkien reunoihin. Esimerkiksi herkkä neidonkurjenpolvi, valkoinen Snowflake tai purppurainen Max Frei tuo kevyttä ja peittävää rakennetta istutuksiin.
Kurjenpolvien laajasta suvusta löytyy kauniita ja kookkaita lajikkeita myös perennapenkkiin taustalle, metsäpuutarhaan tai vaikka havukasvien joukkoon. Kokeile supersuosittua, suurikukkaista Rozannea, kerrottukukkaista Lauraa tai näyttävää uutuuslajikettamme Dragon Heartia. Runsaskukkainen jalokurjenpolvi Orion pihastuttaa myös suurilla sinertävillä kukinnoillaan, houkutellen myös perhosia. Kookkaat lajikkeet saattavat tarvita tuentaa ensimmäisinä vuosina.
Kurjenpolvia aurinkoon ja varjoon
Paahteisiin paikkoihin, kuten kivirinteisiin tai kallioille, sopivat parhaiten verikurjenpolvet. Ne ovat usein matalia ja kasvavat mätäsmäisesti, mutta koko vaihtelee lajikkeen ja kasvupaikan mukaan. Kukinta alkaa yleensä kesäkuun puolivälissä ja jatkuu pitkälle syksyyn – ja samalla ne tarjoavat arvokasta ravintoa päiväperhosille.
Varjoisemmalla kasvupaikalla viihtyy esimerkiksi täpläkurjenpolvi Espresso, joka hurmaa vaaleanpunaisin kukin keskikesällä. Maanpeitekasvustoksi hankalimpiin paikkoihin soveltuu sen sijaan tuoksukurjenpolvi, jonka keskikesän kaunis kukinta houkuttelee myös perhosia. Tuoksukurjenpolvet leviävät nopeasti voimakkaasti juuri- ja pintarönsyillä sekä siementäen.

Tummalehtiset kurjenpolvet tuovat kontrastia
Tummalehtiset lajikkeet, kuten täpläkurjenpolvi Espresso ja Dark Reiter tarjoavat upean vastaparin kevään ja kesän vaaleille kukille. Kokeile sijoittaa tummalehtisiä lajikkeita valkoisten tai hennon vaaleanpunaisten kukkijoiden rinnalle esimerkiksi kivikkopenkin tai penkin reunuksen varrelle.